BLOGIKIRPPIS SALOSSA

Nyt on taas aika uudistaa bloggaajien vaatekkaappeja, joten tervetuloa huomenna Cecil liikkeeseen shoppailemaan! Siellä on tällä kertaa me molemmat myymässä vaateitamme ja meidän lisäksi myös viisi muuta bloggaajaa. Tervetuloa tekemään löytöjä ja muistakaa varata käteistä mukaan! :)

PALUU ARKEEN

N: Ylppärit on mulla tän syksyn osalta nyt purkissa! Stressasin niistä niin kovin, että aloin tekemään kaikkia outoja juttuja mm. juomaan kahvia, mitä en yleensä tee kotona. Kevättä varten mun pitää siis keksiä jokin keino, millä pystyn hallitsemaan mun stressiä edes jotenkin. Kirjat saan heittää iloisin mielin kaapinpohjalle ja toivotaan, että saan haalittua sieltä sen verran pisteitä, että tavoitteet täyttyy sillä muuten joudun kaivamaan kirjat takaisin. Tuntuu ihanalta palata takaisin normaaliin arkeen ja myöskin tänne. En keksi nyt enää mitään sanottavaa, sillä aivot on ihan jossain muualla. Tässä vielä vähän kuvia rippijuhlista, tampereen tanssikisoista ja Turku-reissusta tyttöjen kanssa. Loppuviikoksi on luvassa kaikkea kivaa puuhaa, joten palaillaan niissä merkeissä!

HEIPPARALLAA PITKÄSTÄ AIKAA!

L: Näin pitkän hiljaisuuden jälkeen ei tiedä mistä alottaisi. Vaikeaa palata taas normaaliin arkeen ja saada siitä hyvästä postaustahdista kiinni. Mulla on hiljaisuuteen kuitenkin hyvä syy. Oon ollu jo viikon verran kipeä, viettäny paljon aikaa jäähallilla, mun iphone 4 on nyt lopullisesti kuollu ja sit oon ihan vaan yrittäny ehkä jollain tavalla vältellä koneelle tulemista siinä toivossa, että mä vihdoin tarttuisin terveystiedon kirjoihin ja alkaisin lukea. Ja vaikka mä kovin tietokonetta välttelin, niin enhän mä saanu edes kirjoja auki. Vasta edeltävänä iltana eli eilen sain oikeasti luettua edes hiukan. No, mutta paremmin edes vähän kuin ei mitään. Tänään aamulla mä jo istuin siellä salissa, paperi nenän edessäni, kynä kädessä ja korillinen eväitä vieressä.
Mulla ei ole suuria odotuksia tuloksista... toivottavasti pääsen edes läpi ja keväällä sitten yrittämään uudestaan! Jos vaikka silloin saisin  pakotettua itseäni lukemaan.
Niin outoa ajatella, että yksi neljästä aineesta on nyt kirjoitettu ja että mä oon oikeasti nyt tehny elämäni ensimmäisen yo-kokeen, josta aina niitä kauhutarinoita kerrotaan, kuinka kamalia ne ovat. Viikon päästä olisi vielä tiedossa Suomi toisena kielenä, jonka jälkeen on syksyn kirjotuksista selvitty.