L: Òtsikko kuvastaa mun tunnetta ... Mul on ollu täl viikol tosi ahdistunu olo.. Tai ei niinkään ahdistunu, mut oon ollu tosi vihanen ittelleni, ku en oo saanu mitään aikaseks ja oon ollu tosi negatiivisella tuulella. Kaiken lisäks must tuntuu, et oon tosi huono ja epäonnistun kaikessa. En oo pitkään aikaan tuntenu minkään näköstä onnistumisen tunnetta. Mielessä on pyöriny paljon kaikennäkösiä ajatuksia ja oppitunneilla en oo pystyny keskittymään. Mun motivaatio on nollassa.. lykkään koulu hommia, koska mua ei huvita. Se kamala koeviikkokin on jo lähestymässä ja mä en oo koko jakson aikana tehny yhtään mitään. Niin missä olikaan se mun uuden vuoden panostus ?!?! Mulla taitaa olla asenne ongelma XDOnneks mulla on kuitenkin ihanimmat kaverit, jotka jaksaa kannustaa ja auttaa! Joka ikinen maanantai päivä mä vaan toivon, et tulispa jo se perjantai.. jotta pääsisin viettää laatuaikaa kavereitten kanssa ja unohtamaan edes hetkeks kaikki koulu hommat ja muut huolet. :) Salilla, jumpassa ja lenkillä käymminen on myös auttanu ihanasti unohtamaan asiat hetkeksi.
Äsken kattelin vanhoja kuvia ja tuli paljon parempi fiilis, ku huomas, et tämmösistä huonoista viikoista/päivistä huolimatta on paljon enemmän niitä hyviä viikkoja ja ihania muistoja! (:









L: Aamulla jäin sängyn pohjalle makamaan, koska vattaan sattu niin kovin, et oli pakko jättää koulu välistä. Menin 12 aikaa mun pikkusiskoa vastaan hänen koululle ja siinä samoihin aikoihin Silja tuli moikkaa mua ja päätettiin ottaa muutama kuva. Siinä nyt ois niitä julkaisu kelpoisia kuvia. Illalla olinki sit valmentamassa taas pikkusia, mutta muuten oon pysytelly vaan kotona. Mun ilta oli täynnä jotain turhaa draamaa, mut nyt oon ehtiny sulatella asiaa ja mua oikeastaan naurattaa koko juttu. Mut hyvä niin!















